Status and developments of social science research in Central and Eastern Europe: a report to the European Science Foundation

This report was commissioned by the European Science Foundation (ESF) in the framework of the Member Organisation Fora instrument (Member Organisations in Central and Eastern Europe) from the Aleksanteri Institute, the Centre for Russian and Eastern European Studies. The aim of the study was to identify and analyse the situation and challenges in research in Central and Eastern European Countries (CEEs), particularly concerning research conducted in Higher Education Institutes (HEIs) and in the field of social sciences. The main emphasis of the report is on state-run universities. The countries under examination are Bulgaria, Croatia, Czech Republic, Estonia, Hungary, Latvia, Lithuania, Poland, Romania, Slovakia and Slovenia. All these countries are members of the ESF with the exception of Latvia, which was included in the study because it was seen as an integral part of the area under investigation. The respective countries are new members of the European Union (EU). The information on each country is presented in one of the main sections in this report

Venäjä-osaamisen resurssit hyötykäyttöön

Non peer reviewe

Minäpystyvyyden vaikutus suomalaisten rehtorien fysiologiseen stressiin

Suomalaiset rehtorit kokevat paljon stressiä työssään, mikä on lisännyt tarvetta löytää tapoja tukea rehtorien hyvinvointia. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan suomalaisten rehtoreiden koetun minäpystyvyyden ja fysiologisen stressin välistä yhteyttä sekä stressin ja minäpystyvyystasojen muutoksia vuosien 2019 ja 2020 välillä. Koska aiempi rehtorien hyvinvointia ja minäpystyvyyttä koskeva tutkimus on keskittynyt subjektiivisen stressin ja minäpystyvyyden tutkimiseen, tämä tutkimuksen fokus on minäpystyvyyden ja fysiologisen stressin välisessä yhteydessä. Tutkimuksen teoreettinen kehys on Albert Banduran sosiokognitiivinen teoria. Banduran mukaan minäpystyvyys suojaa stressiltä, ja johtaa fysiologisten stressivasteiden heikkenemiseen. Tämän tutkimuksen ensimmäisen hypoteesin mukaan rehtorit, joilla on korkea minäpystyvyys, ovat vähemmän stressaantuneita kuin rehtorit, joilla on heikompi minäpystyvyys. Toisen hypoteesin mukaan rehtoreiden minäpystyvyys säilyy suhteellisen vakaana vuosien 2019-2020 välillä. Tutkimusmateriaali koostuu sekä kyselylomakeaineistosta että fysiologisesta aineistosta. Osallistujien minäpystyvyyttä mitattiin käyttämällä Copenhagen Psychosocial Questionnaire II -lomaketta. Sydämen sykevälivaihtelua mitattiin päälle puettavalla Firstbeat BodyGuard 2 -laitteella. Tutkimukseen osallistui 30 rehtoria vuonna 2019 ja 14 rehtoria vuonna 2020. Tutkimuksen tilastollinen analyysi suoritettiin SPSS Statistic 26.0 –ohjelmalla käyttäen Pearsonin korrelaatiota, lineaarista regressioanalyysiä ja parillista t-testiä. Tutkimus osoitti, että minäpystysyys ja fysiologiset stressitasot ovat tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä toisiinsa. Ensimmäisen hypoteesin mukaisesti rehtorit, joilla on korkea minäpystyvyys, ovat vähemmän stressaantuneita kuin rehtorit, joiden minäpystyvyys on alhaisempi. Lisäksi analyysi osoittaa, että vanhemmilla rehtoreilla oli enemmän fysiologista stressiä kuin nuoremmilla kollegoilla vuonna 2019. Vuonna 2020 ikä ei kuitenkaan ollut yhteydessä stressitasoihin. Tulokset osoittavat, että minäpystyvyys ja ikä eivät olleet yhteydessä kumpanakaan vuotena. Lisäksi tilastollisessa analyysissa ei löydetty eroa rehtoreiden stressi- ja minäpystyvyystasoissa vuosien 2019-2020 välillä. Tämä tutkimus lisää ymmärrystä suomalaisten rehtoreiden minäpystyvyyden ja stressin välisistä yhteyksistä, ja tulokset voivat auttaa tukemaan rehtoreiden hyvinvointia ja heidän sitoutumistaan työhön.Finnish principals experience high levels of stress in their work, which has raised a strong interest to identify factors that could support principal well-being. This study explores, first, the connection between principals’ perceived self-efficacy and physiological stress, and second, the changes in the stress and self-efficacy levels from 2019 to 2020. As earlier research has mostly focused on the self-reported stress and self-efficacy, this study raises further implications on the link between perceived self-efficacy and the physiological stress on school principals. The theoretical framework of the study is the social cognitive theory by Albert Bandura. Bandura suggests that the stress-protective role of self-efficacy should result in diminished physiological stress responses. Present study tests two hypothesis. According to the first hypothesis, principals with high self-efficacy are less stressed than principals with lower self-efficacy. According to the second hypothesis, the self-efficacy of the principals’ stays relatively stable from 2019 to 2020. Data of the study consists of questionnaire data and physiological measurements. The self efficacy levels of the participants were measured by using the Copenhagen Psychosocial Questionnaire-II. The physiological measurements were collected with mobile heart rate monitoring device Firstbeat BodyGuard 2. Altogether 30 principals participated the study in 2019 and 14 principals in 2020. In the study, statistical analysis was conducted with the SPSS Statistics programme. The data was analysed using the Pearson correlation, linear regression analysis and paired sample t-test. The study showed that the self-efficacy levels and physiological stress levels are statistically significantly connected. Consistent with the first hypothesis, principals with high self-efficacy are less stressed during office hours than principals with lower self-efficacy on both years. In addition, the connection between age and the stress levels and self-efficacy levels were studied. The analysis shows that principals with higher age had more physiological stress than their younger colleagues in 2019. However, in 2020, age was not connected to higher stress levels. The results indicate that the self-efficacy levels and age of the participants are not connected in both years. No evidence was found that the stress and self-efficacy levels of the Finnish principals would have changed from 2019 to 2020. This study contributes to a comprehensive understanding of self-efficacy and stress of Finnish principals, and these findings could support principals’ wellbeing and their commitment to work

Tyyliä ja korkeutta! Kaupunkisuunnittelu ja kaupunkiunelmat 1900-luvun alun Tallinnassa

At the beginning of the 20th century, Estonia, likemost of European nations, faced the turmoil ofindustrialization, urbanisation, and social change.Economy was booming especially in Tallinn whereEstonians gained the political rule in the city councilfor the first time replacing the Baltic-Germans. Thearticle analyses the discourse in Estonian newspapersraised by the rapid urbanisation and political change.In the discourse Estonian nationalism, modernization,social justice, and city planning were closely linked.The discourse reveals a dichotomy in Estoniannationalism. On one hand, the city planning wasconsidered an effective way of transforming thefuture Tallinn into a modern, European metropolis.On the other hand, traditional nationalists idealisedthe countryside instead of the city. However,there was a bold effort to realize the vision ofmodern metropolis. The city of Tallinn launched aninternational city planning competition won by aFinnish architect, Eliel Saarinen with his utopistic andgrandiose plan, called the Great Tallinn